Nuorten amerikkalaisten ”hullut vuodet” 1920-luvun Pariisissa

Ensimmäinen maailmansota sekoitti tulevaisuuden näköalat miljoonilta maailman nuorilta, myös
amerikkalaisilta. Sota myös tutustutti nuoria amerikkalaisia vanhaan Eurooppaan. Monet heistä lähtivät
liittolaisten rinnalle taistelemaan vapaaehtoisina eivätkä enää kotiin palattuaan viihtyneet Amerikassa.
Jotkut karkasivat takaisin valtameren taakse.
Pariisissa ei ollut tarpeen teeskennellä kuten kotona. Monen mielestä uusi elämä ja taide saivat kukoistaa
vapaasti vain Montparnassen maisemissa. Pariisi oli nuorille amerikkalaisille täydellinen ”toinen maa”.
Kun vielä vuonna 1922 Pariisissa majaili 6000 yhdysvaltain kansalaista, kolmen vuoden päästä siellä eli
vakituisesti jo yli 30 000 amerikkalaista.

- Siellä saattoi olla sopivasti vieras, mutta ei muukalainen, taustoittaa kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani
Sutinen amerikkalaisen taiteilijayhteisön kasvua Pariisissa maailmansotien välisenä aikana.
Sutinen esiintyi Hämeenlinnan suomalais-ranskalaisen yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa
Hämeenlinnan kirjastossa 24.11.
Pariisissa elivät nuoruuttaan muun muassa Ernest Hemingway, Scott ja Zelda Fitzgerald ja Ezra Pound.
Hemingwayn kirjaa Nuoruuteni Pariisi pidetään yhtenä kadotetun sukupolven avainkirjana ja häntä
itseään tämän ryhmän keulakuvana.

Ville-Juhani Sutisen kirja Kadotettu sukupolvi kertoo lähes myyttisen maineen saaneen liikkeen tarinan ja luo näkymiä sen legendojen taakse. Totta oli juhlimisen hillittömyys, juopottelusta ja baareissa
rellestämisestä tehtiin suorastaan oma taiteen lajinsa. Totta oli kuitenkin myös vapauden synnyttämä
luovuus. Syntyi lukuisia kirjoja, jotka julkaistiin Pariisissa, ei omassa kotimaassa.
- Itse kirjoitettiin, kustannettiin ja myytiin kapakoissa, Sutinen kuvailee kadotetun sukupolven kirjallista
toimintaa.

Sutisen aiheena kirjailijaillassa oli myös suomentamansa, tänä vuonna julkaistu Gertruden Steinin kirja
Pariisi Ranska.
Yhdysvaltalaissyntyinen varakas taidekeräilijä Stein oli kadotetun sukupolven ydinhenkilö, jonka
salonkiin oli tärkeää päästä. Hän tuki erityisesti Hemingwayn kirjailijauraa ja oli tämän esikoispojan
kummitäti.
Stein oli myös kirjailija, jonka menestynein teos on Alice B Toklasin omaelämäkerta. Toklas oli Steinin
pitkäaikainen elämänkumppani.

Pariisi Ranska on rinnakkaisteos Toklasin elämäkerralle, Sutisen mukaan eräänlainen jälkisana sille ja
koko sotien väliselle Pariisille.
Teoksen jälkipuolisko kertoo erityisesti Ranskan maaseudusta. Vasta sinne muutettuaan Stein koki todella
oppineensa ymmärtämään, millainen maa Ranska oikeasti on. Kirjan nimen voi lukea siirtymänä
Pariisista Ranskaan.
Olennainen asia Steinin kirjoissa on ranskalainen ruoka ja ranskalainen vaatemuoti. Näistä teemoista Ranska edelleen maailmalla tunnetaan.

 

                                              Ville-Juhani Sutinen esitelmöi

Yleisö osallistui keskusteluun kirjoista

                                           Iltaa jatkettiin Cantina Pannuhuoneella

                                                   

                                                           

                                             Teksti: Tuula Heinänen
                                             Kuvat: Riitta Takkula-Ollila, Pirjo Keskinen-Vento