Tähtitaivaalle tähyävä ihmiskunta on aina kuvitellut
avaruudessa lentämistä ja taivaan korkeuksien planeettojen ja niiden asukkeja
ja elinoloja.
Ensimmäinen avaruuslentäjä oli kreikkalaisen mytologian Ikaros, joka isänsä
rakentamilla siivillä lentäen pääsi vankeudesta. Matka vei kuitenkin liian
lähelle aurinkoa tuhoisin seurauksin.
Tieteenhistoria dosentti Osmo Pekonen
tutustutti kuulijansa ihmiskunnan varhaisiin, osin
huvittaviinkin avaruuskuvitelmiin Hämeenlinnan suomalais-ranskalaisen
yhdistyksen järjestämässä luentotilaisuudessa 5. toukokuuta.
Sanoin ja kuvin edettiin myyttien
Ikaroksesta 1600- luvun kuufantasioihin ja Montgolfier-veljesten kuumailmapalloseikkailuihin aina Jules Vernen kuuluihin
seikkailukirjoihin Maasta kuuhun (1865) ja Kuun ympäri (1870).
Hupaisa luentokokemus oli ranskalaisten Georges Méliésin vuonna 1902 tekemä
elokuva Matka kuuhun, joka on elokuvan historian ensimmäisen
vuosikymmenen tunnetuimpia filmejä. Kuvauksen töksähteleväisyyden korvaa
mielikuvituksen pidikkeetön lennokkuus.
Osmo Pekosen syventyminen avaruuskuvitelmien historiaan liittyy hänen
tekemäänsä suomennokseen ranskalaisen Bernard Le Bovier de Fontenellen (1657-1757) vuonna 1683 julkaistusta klassikko teoksesta (Entretiens sur la
pluralité des mondes), suomenkieliseltä nimeltään ”Maailmojen
moninaisuudesta”.
Tässä kirjassa oppinut tiedemies selostaa tähtitieteen
salaisuuksia viehättävälle markiisittarelle yhteisillä kuutamokävelyillä
ranskalaisen linnan puistossa.
Tämä avaruusaiheinen fantasia on maailmankirjallisuuden klassikko, joka on
inspiroinut monia scifi-kirjailijoita kautta maailman. Osmo Pekosen
suomentamana teos ilmestyi vuonna 2021.
Nils Holgersson on eräs lentäjistä
Fontenellen teos
Puheenjohtaja Riitta Takkula-Ollila kiitti
Osmo Pekosta esitelmästä
Teksti: Tuula Heinänen
Kuvat: Riitta Takkula-Ollila,
Pirjo Keskinen-Vento
Kirjan kansi kustantajan sivulta
