tiistai 24. syyskuuta 2024

Syysiltoihin: sytytä lukulamppu

    Uudempaa ranskalaista kirjallisuutta: kysy kirjastosta tai kirjakaupasta.

   

      Chevreusen vuodet:
  

Chevreusen vuodet kuvaa lapsuuden outojen tapahtumien pitkiä jälkimaininkeja. Parikymppinen Jean Bosmans kokee sarjan hermostuttavia yhteensattumia, joihin liittyy katoilevainen nainen, Jeanin omalapsuudenkoti Chevreusessa ja joukko levottomuutta herättäviä hahmoja, jotka ovat kiinnostuneita hänen menneisyydestään. Modianon kirja on ilmestynyt tänä vuonna Lotta Toivasen kääntämänä.


 

Kaikki taivaan sini:

Ilmoitus: Nuori mies, elinaikaa kaksi vuotta nuoruusiän Alzheimerin takia, etsii matkakumppania viimeiseen suureen seikkailuun.

Parantumattomasti sairas Émile haluaa jättää taakseen sairaalat, perheen myötätunnon ja ystävänsä. Yllätyksekseen hän saa vastauksen ilmoitukseensa, ja kolme päivää myöhemmin matkailuauton kyytiin
nousee Joanne selässä reppu, päässä leveälierinen hattu, vailla selityksen sanaa.

 
 

 
 
Jooga:

Tammikuussa 2015 menestyskirjailija Emmanuel Carrère jättää puhelimen ja kaupungin kiireet taakseen. Hän vetäytyy meditoimaan joogaretriittiin Ranskan maaseudulle. Hän ajattelee keräävänsä materiaalia uuteen kirjaansa, jonka hän kaavailee olevan syvällinen ja käypä johdanto joogan saloihin. Hän haluaa tarkkailla maailmaa sitä arvottamatta. Mutta matka loppuu lyhyeen ja hän palaa Pariisiin Charlie Hebdon terrori-iskun jälkeiseen kaaokseen.

 
 
 


sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Bon été!

 

 

 

                       

 

 

 

 

 

Hämeenlinnan suomalais-ranskalainen yhdistys jakoi ranskan kielen taitaville opiskelijoille kirjallisuutta stipendeinä. Kaurialan lukio, Lyseon lukio, Kaurialan koulu, Nummen yhtenäiskoulu ja Seminaarin koulu.Felicitations!

 🇫🇮🇨🇵
                                                        Teksti ja kuvat: Riitta Takkula-Ollila

sunnuntai 2. kesäkuuta 2024

Kevään juhla Aulangon tekosaarilla

 

Torstaina 30.5. meillä oli tekosaarilla perinteinen pique-nique ja samalla vietettiin kesäkauden alkajaisia. Joukkomme oli pieni mutta juhliminen onnistuu pienelläkin porukalla. Kota oli tarpeen siinä vaiheessa kun alkoi sataa, kodan suojissa sujui sekä keskustelu että makkaranpaisto.

Sää tarjosikin meille parastaan: ensin raukea helle, sitten rankkasade ja muutaman kerran jyrähteli ukkonen. 

Luonto on nyt kauneimmillaan ja veden läheisyys tekee kevätjuhlasta aina ihan erityisen.

                                             Tekosaarten maisemaa

 

                                              Kodassa suojassa äkkinäiseltä sateelta
                                             
                                                  Yksi herrasmies pitää joukossa olla


                                                  
                                                  Riitta taustanaan kota


                                                                               Teksti: Pirjo Keskinen-Vento
                                                                                Kuvat: Riitta Takkula-Ollila