Nuori Marie de Rabutin-Chantal (Sevigné)
kuvattuna vuonna
1644 häidensä aattona
(Musées de vitré (Pierre Devred)
Kirjalliset salongit olivat 1600-luvun Ranskassa
taide-elämään, tapakulttuuriin, muotiin ja moraalin muodostumiseen
merkittävästi vaikuttava ilmiö. Useimpia salonkeja hallitsivat naiset. Heistä
kuuluisin oli rakkauden mestariksikin kutsuttu pariisilainen kurtisaani Ninon
de Lendes.
Pariisilaisten seurapiirien merkkihenkilö oli myös markiisitar Marie de Sévigné, jonka yli 1000
kirjettä tyttärelleen kertoivat eloisasti ja tarkkanäköisesti tuon ajan
aatelisten elämäntavoista ja kodeista sekä erityisesti pukeutumisesta. Muodin
merkitys ranskalaiseen eliittiin kuuluvien naisten elämässä oli hyvin suuri.
Ninon ja madame Sévigné olivat perjantaina 19.11. Hämeenlinnan
suomalais-ranskalaisen yhdistyksen järjestämän Ranskalainen salonki-illan
ohjelmassa esitysten aiheena. Heistä olivat kertomassa historioitsija,
kirjailija Riikka Maria Rosenberg ja kielentutkija, ranskan kääntämisen
yliopiston lehtori, vuodesta 2018 Koneen
Säätiön johtaja Ulla Tuomarla.
Riikka Maria Rosenberg on kirjoittanut tänä vuonna julkaistun romaanin Ninon
-rakkauden mestari. Yhdessä Ulla Tuomarlan ja käännöstyöryhmän kanssa hän
ollut mukana kirjan Markiisitar de
Sévignén kirjeet suomennus- ja toimitustyössä.Vuonna 2020 julkaistuun suomennokseen on koottu yli 140 kirjeen
valikoima, johon sisältyy kattava historiallinen johdanto päähenkilön elämään.
Rosenbergin ja Tuomarlan eloisassa esittelyssä Salonki-iltaan
saapunut yleisö sai kuulla kiinnostavia ja hupaisiakin tosiasioita näiden liki
400 vuotta sitten syntyneiden kiehtovan
epäsovinnaisten naisten maailmasta, tunteista ja ajatuksista.
Saimme muun muassa oppia sen, että kurtisaanit eivät suinkaan olleet
prostituoituja.
- Kurtisaani oli oppinut, intellektuelli seuralainen, jolla oli löyhä
moraali, kiteytti Rosenberg.
Markiisitar de Sévigné edusti omassa säädyssään aikansa
naisihannetta käytöksen, elämäntavan ja pukeutumisen puolesta. Hänen puolisonsa
kuoli kaksintaistelussa jo 24-vuotiaana.
Uutista miehensä kuolemasta realistinen madame kommentoi tokaisemalla
kaunistelemattomasti ”vihdoinkin tiedän, missä hän nukkuu yönsä.”
Markiisittaren elämä jatkui vilkkaana, mutta uutta puolisoa hänen vierelleen ei
tullut. Tyttäreensä ja poikaansa hänellä oli lämmin suhde. Tytär oli hänelle
erityisen rakas.
Salonki-iltaa vietettiin tilausravintola parinkymmen
osallistujan joukolla Wisahovin tunnelmallisissa juhlatiloissa. Monille tämä
entisen Siipikarjanhoitokoulun päärakennuksessa sijaitseva tilausravintola oli
uusi tuttavuus. Vuonna 1920 valmistuneen rakennuksen alkuperäinen tehtävä
päättyi vuonna 1989. Vuosina 2003-2005 yrittäjät Leena ja Seppo Sivén
uudistivat tilat juhla- ja virkistyskäyttöön. Vuodesta 2021 uusi omistaja
Kultaperho Oy jatkaa toimintaa.
Illan vieraat: Ulla Tuomarla ja Riikka Maria Rosenberg
Juhlapöytä odottaa vieraita
Juhlapöydässä oli tunnelmaa
Vieraamme ja seuran puheenjohtaja Riitta Takkula-Ollila
Lukemista: olkaa hyvä!
Teksti: Tuula Heinänen
Kuvat: Marja Peltoniemi, Sinikka Ritoranta, Riitta Takkula-Ollila
Blogin päivitys: Pirjo Keskinen-Vento