Yhdistyksemme jakoi innokkaille ranskan kielen opiskelijoille stipendit Seminaarin kouluun, Nummen yhtenäiskouluun sekä Lyseon että Kaurilan lukioihin.
Kesätoivotuksin puheenjohtaja Riitta Takkula-Ollila
Hämeenlinnan suomalais-ranskalainen yhdistys ry on perustettu esittelemään ja tekemään tutuksi ranskalaista kulttuuria
Yhdistyksemme jakoi innokkaille ranskan kielen opiskelijoille stipendit Seminaarin kouluun, Nummen yhtenäiskouluun sekä Lyseon että Kaurilan lukioihin.
Alkavan kesän heleä vihreys ja auringonpaisteessa kimaltelevana aaltoileva Vanajavesi ilahduttivat yhdistyksemme perinteiselle kevätpiknikille osallistujien mieltä Aulangon Tekosaarilla tiistaina 27. 5.
Navakat tuulenpuuskat viilensivät säätä sen verran, että nyyttikestien eväät päätettiin nauttia kodan suojissa. Kotanuotion sytyttäjänä ennenkin kunnostautunut Markku Hiedanpää viritteli kelpo tulen lämmittelyyn ja makkaran grillaamiseen.
Kaunista maisemanäkymää voitiin sentään edelleen ihailla kodan leveästä ja korkeasta oviaukosta.
Parituntinen kului nopeasti ja rattoisasti hyvässä seurassa herkkuja nauttiessa ja rupatellessa.
Mukana oli tällä kertaa kahdeksan yhdistyksen jäsentä.
Kodan edessä
Keväinen ranta
Teksti: Tuula Heinänen
Kuvat: Riitta Takkula-Ollila
Arto Vuollet
Pienen pohjoisen maan pääkaupunki Helsinki oli 1890-luvulla hyvin kansainvälinen kaupunki, jonka elämänmenoon saatiin vaikutteita niin lännen kuin idän suunnasta. Kansainvälisyyteen vaikutti osaltaan kaupungin sijainti Tukholman ja Pietarin puolimatkassa. Pääkaupunkien välillä matkaaville Helsinki oli sopiva pysähdys- ja levähdyspaikka.
Näin myös monet ranskalaiset saivat ensivaikutelmansa Suomesta ja suomalaisuudesta. Monet asettuivat maahan pidemmäksikin aikaa.
Ranska ja ranskalainen kulttuuri kiehtoi helsinkiläistä sivistyneistöä. Heidän joukossaan syntyi ajatus oman yhdistyksen perustamisesta ja Helsingin ranskalais-suomalainen yhdistys perustettiin 12.11. 1890.
Toimittaja, kieltenopettaja FM Sini Sovijärvi esitteli tiistaina 25.3. Hämeenlinnan pääkirjastossa luennollaan sanoin ja kuvin ranskalaisia ja suomalaisia historian henkilöitä, suurlähettiläitä, poliitikkoja ja taiteilijoita, joilla on ollut Suomessa suuri merkitys sekä kulttuurisina että poliittisina vaikuttajina.
Heistä merkittävimpiä oli Leo Mechelin (1839-1914), joka puolusti Suomen uhattua autonomisuutta muun muassa kiertämällä Euroopan maissa keräämässä allekirjoituksia Venäjän johdolle vietyyn 1899 vietyyn Helmikuun Manifestiin.
Sovijärven esityksen pohjana oli yhdistyksen merkkipäivää juhlistava, Sovijärven ja Outi Merisalon toimittama, vuonna 2024 julkistettu kaksikielinen historiateos Ranska Helsingissä vuodesta 1890.
Esiteltävä kirja: Ranska Helsingissä vuodesta 1890
La France à Helsinki depuis 1890
Albert Edelfelt asui ja työskenteli Pariisissa
Ranska Helsingissä: ranskalaisen kulttuurin tuntijoita
Kuvat: Riitta Takkula-Ollila
Marja Peltoniemi
Ranskalainen
viini-ilta lauantaina 8.3. kasvatti osallistujien viinitietoutta ja tarjosi
vivahteikkaita makunautintoja.
Illan isäntinä Stone Galleryssä olivat paikan omistajiin lukeutuva Tuomo
Lunnikivi ja Hämeenlinnaan kotiutunut tennisvalmentaja ja ranskan
keskustelupiirin vetäjä Stephane Gouriou.
Tarjolla oli kuusi erilaista laadukasta ranskalaista viiniä, joiden kanssa maisteltiin juustoja, pateeta, oliivia ja muita pikkuherkkuja.
Ranskaan ja ranskalaisiin viineihin perehtynyt Tuomo Lunnikivi kertoi eloisasti kuvien kera viinien tuottajista, viineistään kuuluisista seuduista ja erilaisten viinien valmistusprosesseista.
Mukana oli 22 osanottajaa, jotka viihtyivät mainiosti kauniisti katetun pitkän pöydän ääressä. Maistelun edetessä keskustelu ja tunnelma vilkastui mukavasti.
Tuomo Lunnikivi tarkassa työssä Stephane Gouriou ja muut vieraat hymyssä suin
Illan viinit maistelussa