Kevätliittokokous Hämeenlinnassa

 

 

KOKOUSKUTSU

 

Suomi-Ranska-yhdistysten liiton hallitus kutsuu koolle KEVÄTLIITTOKOKOUKSEN lauantaina 25.4.2026 Hämeenlinnaan, Hämeenlinnan pääkirjaston Leino-saliin (Lukiokatu 2).   

 

Kokoukseen kutsutaan liittokokousedustajat käsittelemään sääntöjen §12 mukaiset asiat, kuten v. 2025 vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto. 

Kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus liiton hallituksen jäsenillä, liiton kunniajäsenillä sekä jäsenmaksunsa maksaneilla liiton henkilöjäsenillä ja jäsenyhdistysten jäsenillä.

 

Liitto korvaa liittokokousedustajien matkakulut halvimmalla julkisella kulkuneuvolla 50 euroon asti. Tämän ylittävistä kustannuksista on sovittava etukäteen pääsihteerin kanssa.

 

Tarjolla on kokouksen lisäksi mainio mahdollisuus tavata muiden yhdistysten jäseniä ympäri maan ja verkostoitua. Lisäksi ennen kokousta tutustumme opastetulla kierroksella Hämeen linnaan ja kokouksen jälkeen nautimme yhteisen päivällisen ravintola Le Blasonissa, jossa aperitiiviksi nautimme tietokirjailija FL Tuija Vertaisen pakinointia ranskalaisten lainasanojen kiehtovasta historiasta.

 

KOKOUSPÄIVÄN 25.4.2026 OHJELMA

 

Klo 12.00–13.00     Opastettu kierros Hämeen linnassa

klo 13.30–                           kokouskahvi klo 14.00–16.00 liittokokous.  

 

                                                                                                                              Tarkempi

 tiedote viereisessä sivuluettelossa  

 

Tuija Vertainen ja tarinat sanojen taustalla

 

Tietokirjailija FL Tuija Vertainen johdatteli kuulijansa tiistaina 17.3. 2026 Hämeenlinnan kirjaston Leino-salissa ranskalaisperäisten lainasanojen kiehtovaan historiaan.

 

Ranskalaisperäisiä lainasanoja alkoi ilmestyä suomen kieleen jo 1600-luvulta lähtien. Tyypillisesti sanat lainautuivat ruotsin kielen kautta. Jonkin verran niitä on lainautunut myös venäjän kielen kautta. Eri vuosisadoilla lainattujen sanojen aihepiirit ovat vaihdelleet.

1600-luvun lainoja ovat mm. insinööri, ateljee, betoni. 1700-luvulla suomeen kulkeutuivat mm. peruukki, potretti, puuteri. 1800-luvulla tulivat suomen kieleen mm. byrokraatti, lavuaari, impressionismi. 1900-luvun sanoja ovat mm. pastörointi, kubismi.

 

Tuija Vertaisen esitys perustui hänen vuonna 2024 ilmestyneeseen kirjaan Sabotöörin siluetti (SKS kirjat). Tuijan sanojen mukaan kirja ei ole niinkään tieteellinen esitys vaan pikemminkin kokoelma sanoja ja ilmauksia ja tarinoita näiden ilmausten takana.

 

Kuulimme Tuijan lukemana mm. Etienne de Silhouetten tarinan lyhyeksi jääneestä urasta ministerinä, joka koetti tasapainottaa Ranskan valtion taloutta 1750-luvulla ehdottamalla varallisuusveroa aatelistolle. Hän kohtasi pilkkaa ja edelleen sanonnalla à la silhouette tarkoitetaan halpaa ja niukkaa. Herran nimi elää edelleen myös hänen harrastuksessaan eli saksilla leikattujen sivuprofiilien nimityksenä.

 

Nykyään monet kauhistelevat englannin kielestä tulevien lainasanojen tulvaa suomen kieleen. Tuija Vertainen kertoi, että itse asiassa monet tällaiset sanat ovat tulleet englannin kieleen lainasanoina jo keskiajalla ranskan kielestä ja ovat siis myös näin ranskalaisperäisiä lainasanoja nekin. Ranska oli hallinnon kieli Englannissa noin parin sadan vuoden ajan normannivallan aikana Wilhelm Valloittajan joukkoineen lyötyä englantilaiset Hastingsin taistelussa v 1066. Näistä englannin kautta lainatuista sanoista voi lukea lisää Tuija Vertaisen kirjoittamasta artikkelista (Kielikello 1/2026). 

 

Tuija Vertainen ja sanojen selitykset

                                               Kielioppia

 

 Trés utile... 

                                                        

                                                                   Teksti: Marja Peltoniemi
                                                                   Kuvat: Marja Peltoniemi, Riitta Takkula-Ollila

Aloita vuosi lukemalla lehteä

 

 

Numeron aiheita: 

Taiteilija residenssissä Provencessa 
Esa-Pekka Salonen Pariisiin
Olivier Norek vieraili Suomessa 

 

 Lehti löytyy osoitteesta 

https://www.suomi-ranska.com/fran-su/

myös vanhat numerot löytyvät täältä. 

Fran-Su

SRYL:n jäsenlehti

Suomi–Ranska-yhdistysten liiton jäsenlehti Fran—Su ilmestyy kahdesti vuodessa

Joyeux Noël et Bonne Année

 

Kokkailijat jälleen ranskalaisten herkkujen makumaailmassa

 

Rehevän monipuolinen maalaissalaatti, kasvis-bouillabaisse kera vastaleivottujen pehmoisenmaukkaiden briossien, paahtopaisti Tian – kasvis-juustovuoan keralla sekä ranskalainen aprikoosijuustokakku olivat perjantaina 24.10. Hämeenlinnan suomalais-ranskalaisen yhdistyksen syyskauden perinteisen kokkailuillan osallistujien menuun listalla.

Kun osallistujia oli tällä kertaa vain 11, plus erinomainen, kaikille jo tutuksi tullut kokkimme Riitta Grönqvist, riitti jokaiselle hommaa ennen herkuttelemaan istahtamista.

Ruoka oli jälleen suussasulavan maukasta ja illan tunnelma rattoisa sekä Nummen koulun modernissa opetuskeittiössä että ruokasalissa.

Mukaan saatiin ruokien reseptit, joista moni varmaan tulee kokeilleeksi myös kotikeittiöissä.

 

                   Kokki Riitta Grönqvist (oikealla) seuraa salaatin valmistumista

 

                                                                                                    

Keskittyneesti kauhan varressa

                 

Viisaat ottavat rennommin

 

Jälkiruoka, s'il vous plaît

 

 

Nyt kelpaa hymyillä!

 

                                                Teksti: Tuula Heinänen
                                                 Kuvat: Pirjo Keskinen-Vento
                                                             Ulla Niemi
 

Kaipaatko lukemista?

Kirja-verkkokauppa mainostaa sivullaan Ranskaan tai Pariisiin sijoittuvia kirjoja:

 

 Tee nojatuolimatka Ranskaan ja tilaa Ranskaan tai Pariisiin sijoittuvat kirjat Kirja-verkkokaupasta. Tästä löydät kaikki Ranska tai Pariisi -aiheiset romaanit ja tietokirjat. 

 

 Esimerkiksi tämä herkullisen näköinen kirja on verkkokaupan sivulla.

"Vuoden kotimaiseksi keittokirjaksi (2023) valitun teoksen uusi laajennettu painos!Oodi ranskalaiselle ravintolakulttuurille ja sen klassikkoresepteille." 

 

 

 

 

 

 

 

  

 Toimittaja Annastiina Heikkilä on kirjoittanut romaanin tärkeistä aiheista.

"Yhteiskunnallinen romaani kuvaa kolonialismin kipeitä haavoja nykyajassa, eliitin vallankäyttöä ja unelmien radikalisoitumista – sekä ystävyyttä, joka on yhtä aikaa vaikea ja elintärkeä."

 

 

 

 

 

 

 

...ja ainahan voi ottaa esille komissario Maigret -kirjat, kirjastoista löytyy ja divareista myös:

 ...jos on kärsivällinen niin lukee ranskaksi:

 

 

 

 

 

 

                                                                    Teksti: kirjojen esittelytekstit verkkokaupassa, Maigret-fani
                                                                                Pirjo Keskinen-Vento kirjoitti muun.