”Metropolit yllyttävät taiteen tekemiseen”

 

Nuoruuden matka Pariisiin
vahvisti Sirpa Kähkösen
kirjailijakutsumusta

Uusimmalla teoksellaan Finlandia-ehdokkaaksi noussut kirjailija Sirpa Kähkönen esiintyi tiistaina 23.11. Hämeenlinnan pääkirjaston Larin Kyösti-salissa. Kähkösen esitystä seuraamaan saapui yleisöä sekä salin että avaran portaikon täydeltä.
Kirjailija kertoi aluksi nuoruuden kokemuksistaan Pariisissa, missä vietetty aika antoi merkittäviä sysäyksiä hänen elämänuralleen kirjoittajana.
- Metropolit yllyttävät taiteen tekemiseen. Minulle Pariisi oli iso koulu, missä sain oppia, että ei voi ole olla taiteilija, jollei ole rohkeutta olla yksin. En halunnut mitään muuta kuin kirjoittaa, mutta kirjoittamaan ryhtyminen tuntui kovin vaikealta. Rodin-museossa tutustuin tämän mestarin uran alkuvaikeuksiin ja opin sen, että ennen kuin alkaa tehdä jotain suurta työtä, joutuu aluksi etenemään hyvin pienin askelin.
Kähkösen mielestä metropolit yllyttävät taiteen tekemiseen niitäkin, jotka vielä empivät omia kykyjään ja voimiaan.

- Pariisihan on yhtä valtavaa teatteria, missä itse voi olla katsojana. Esimerkiksi Schjerfbeck-näytelmääni sain Pariisista paljon aineksia, kun katukahviloissa ja puistoissa istuskellessani tarkkailin ihmisiä, heidän eleitään ja olemuksiaan.

 

Äidin päiväkirjoihin
haudatut haaveet

 

Sirpa Kähkösen uusimman romaanin 36 uurnaa yhtenä lähtökohtana ovat vuonna 2022 kuolleen oman äidin päiväkirjat, joita kirjailija luki äitinsä kuoleman jälkeen.

- Äidin kanssa emme koskaan jakaneet sisimpiä tuntojamme. Hän jäi minulle vieraaksi monella tasolla. Oli suuri järkytys lukea äidin unelmasta tulla kirjailijaksi. Äitini kuului sotien jälkeiseen sukupolveen, jonka äidit ja isätkin harvoin saivat toteuttaa unelmiaan ja pyrkimyksiään. Heidän haudattuja haaveitaan ovat toteuttaneet seuraavat sukupolvet. Mietin olenko minäkin toteuttanut äidin salaisia haaveita.

Sodan jälkeisen ajan vanhemmuus oli Kähkösen mukaan väsynyttä. Lapsille ei jaksettu antaan paljoakaan hellyyttä. Rankat vuodet rintamalla veivät miehiltä kokemukset isän onnesta. Kuritusväkivalta oli perheissä yleistä, lasten itsetuntoa nujerrettiin vitsan voimalla.

- Periksi ei anneta on hyvä ja huono neuvo. On hyvä omata sisukkuutta pyrkiä päämäärään, mutta joskus on viisasta osata antaa periksi. Uusimman kirjani päähenkilö suorastaan uupuu ylivastuullisuuten ja liikaan suorittamiseen.

                                                   Kirjailijavieras Larin Kyösti -lavalla

                                                     Yleisöä riitti myös portaille ja ylätasanteelle

  

                                                   Kirjailija jakaa nimikirjoituksia uusimpaan kirjaansa

         

Sirpa Kähkösen Hämeenlinnan vierailu liittyi Suomen ranskayhdistysten liiton Club de Amis maakuntatapahtumien sarjaan. Tilaisuuden järjestäjä oli Hämeenlinnan suomalais-ranskalainen yhdistys yhteistyössä Hämeenlinnan kirjaston kanssa.

 

                                                                                          Teksti: Tuula Heinänen
                                                                                           Kuvat: Riitta Takkula-Ollila
                                                                                                       Pirjo Keskinen-Vento

 

”Tätä täytyy tehdä kotonakin” Ranskalaisen kokkailun suosio säilyy Hämeenlinnassa

 

Creme ninon, ranskalainen hernesosekeitto
Tournedos Helder, bearnaise- ja punaviinikastiketta, perunafondant
Tarte au citron ja lakritsijäätelöä

 

Illan menun lukeminen toi Hämeenlinnan suomalais-ranskalaisen yhdistyksen perinteiseen kokkausiltaan perjantaina 10.11. osallistuvien mieleen iloiset odotukset makuhermoja hellivästä illallisesta.

Nummen yhtenäiskoulun hienossa opetuskeittiössä hääräili tällä kertaa tusina kokkaajia, monet heistä olivat jo useamman kerran olleet mukana valmistamassa ranskalaisia herkkuja. Kokkiryhmiä ohjasi ja opasti jälleen kerran Ammattiopisto Tavastian ravintolakokkeja opettava Riitta Grönqvist. 

Alkuun päästiin sujuvasti, kun alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan tekijäryhmät koostettiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Jokaisella osanottajalla riitti tekemistä ja opettajalla pientä kiirettä riennellessä liesien ja uunien äärellä posket punaisina touhuavien ryhmien opastajaksi.

Ensimmäiseksi valmistui Creme Ninon, pakasteherneiden, perunan, sipulin ja purjon, kanaliemen sekä runsaan voin ja kerman yhdistelmä, makuhermoja hellivän täyteläinen sosekeitto. Sitä nauttiessa kypsyi nautittavaksi perunafondant ja Tornados Helder pekoniin kääritty naudan sisäfilee, jonka maut täydensivät täyteläinen bearnaisekastike ja aromikas punaviinikastike.

Jälkiruoan ääressä puheensorina hiljeni ja aterioitsijat herkistyivät hartaaseen nautiskeluun ihanaa-kommentein. Marenkikuorrutteisen sitruunapiirakan ja  itse valmistetun jäätelön ynnä   lakritsakastikkeen suoman makuelämyksen jälkeen kultiin muutama päättäväinen mielipide: tätä täytyy tehdä kotonakin!

Jokainen kokkausillan osanottaja saa opettajalta kaikkien ruokalajien tarkat reseptit. Niiden mukaan illallisherkkujen valmistaminen onnistuu kotikeittössäkin. Näin on mahdollista jakaa ranskalaisia makuelämyksiä myös oman väen ja ystävien kesken.

   Jouko Kontkanen ja Riitta Takkula-Ollila ovat tournedoksien äärellä

    

                                                   Riitta Grönqvist näyttää eturuoka-annoksen tekoa

 

Sitruunatorttua ja lakritsijäätelöä

 
 

Kiitos, Riitta!

                                                    Teksti: Tuula Heinänen

                                                       Kuvat: Rauni Heinänen,
                                                                          Riitta Takkula-Ollila,
                                                                           Pirjo Keskinen-Vento